Mä lennän. Olen kaiken yläpuolella. Muhun ei voi koskea. Mua ei voi ymmärtää. Mä saatan olla sun vieressä mutten ole hetkeäkään läsnä. En halua katsoa ketään silmiin. En halua koskea kehenkään. Silti en lakkaa tuijjottamasta. Silti en halua päästää irti.
Terävimmä ymmärsi jo varmasti mistä kyse. Rakkaudesta perkele. Viime keväänä lupasin etten enää ikinä ala, mutta tässä mä taas olen. Well erona viime kevääseen, tilanne on Paljon hankalampi enkä tiedä mitä teen. Rakkaus on perseestä.
Minulla ei ole ikinä ollut näin vähän, en ole ikinä ollut näin onnellinen,
Luovuin kaikesta, nyt pystyn menemään paljain käsin läpi harmaan kiven,
Pohjaan sukeltaminen sai minut lentämään taivaaseen,
Väritin ääriviivojen yli ja siitä ikuisuuteen,
Minusta tuli maailman rikkain mies,
Hymyä ja naurua koko kansalle, kylvetään vapaudessa,
En halua omistaa mitään, elän rakkaudesta.
-Jirko.
Asd nyt ei kyllä pysy ajatukset kasassa, tulen takas kun otteeni lakkaa lipsumasta ja kun lakkaan tuntemasta.
Mä häviän nyt, sovitaan ettette koskaan lukenut tätä paskaa.
Ikuisesti teidän Nerf ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti