Itsemurha

Hey dudes i´m back !

Eräs tyty meidän luokalta ilmotti aamulla ensimmäisenä että luki mun blogia eilen. Tuli sitte sellane "EI perkele tätähän lukeeki joku" elämys. ... Joten ajattelin että tähänkin vois taas alkaa panostaa. Että kiitus vaan sinä nimeltämainitsematon tyty :33

Nyt kun alatte lukea tätä ni antakaa pliis armoa edes vähän, olen pahasti ruosteessa. En ole kirjottanu  mitään sataan vuoteen ;----:  JA tää teksti on kirjotettu äikän tunnilla.

Dodiih eli aiheena on itsemurha. Niinkun luultavasti kaikki teisä tietää mun mielipide itsetuhoisuudesta on hyvinkin  jyrkkä. Mutta itsemurhasta mielipiteeni ei ole niinkään jyrkkä.

Nyt ennenkun aloitan, en siis aio yllyttää ketään tappamaan itseään, mutten aio myöskään kaunistella asiaa tai toimia kenenkään pelastus renkaana.Enkä myöskään puhu näistä "haluan kuolla koska Kalevi-Uoleppi-mirja-Liisa jätti minut" ihmisistä.

Eräs viisas mies sanoi kerran "we cut and kill flowers because they're beautiful. we cut and kill ourselves because we believe we are not."

Tää voi olla vaan mun typerä ajatus mutta mun mielestä ihmisellä joka satuttaa itseään tai haluaa kuolla on huono itsetunto/he eivät kunnioita itseään, koska he eivät usko olevansa elämän arvoisia. 

En aio olla estämässä teitä ketään tekemästä sitä "Viimeistä päätöstä" mutta pysähtykää hetkeksi miettimään mitä menetätte, kuinka monta ihanaa ihmistä menetät.  

Oletko oikeesti valmis jättämään kaiken taaksesi?
Oletko varma ettet halua edes yrittää selvittää muuttuuko tämä kaikki paremmaksi?

"itsemurha on sama ku lopettais pelaamisen. Ja myös ainut tie pään selvittämiseen nopeasti. Jos uni kelpaa, niin tiedätte mitä tehdä"

Edelleen nää on tosiaan mun omia ajatuksia, paria lainausta lukuun ottamatta. Jos tulee pakottava tarve kyseenalaistaa tai kommentoida mun sanomisia niin tehkäähän se asiallisesti. 

Muistakaa että olette kaikki elämän arvoisia.

I´m so fucking back in bisnes,
See ya ~