Yhteiset hallusinaatiot nähdään

Olen jo pitkään halunnut kirjottaa aiheesta joka hämmentää mua todella paljon, muttei kukaan halua keskustella asiasta.

TODELLISUUS

Mikä tekee meidän todellisuudesta oikean?

Voiko joku todistaa ettei tää kaikki oo hallusinaatiota?

Jos me oikeesta maataan koomassa samalla kun meihin pumpataa lääkkeitä jottemme ymmärtäisi maailmasta mitään?

Jos me herätään kohta ja tajutaan että tää oli vaan järkyttävä painajainen?`

Mitä jos tää on se 7 min filmi ennen kuolemaan?

Niin paljon kysymyksiä, eikä yhtään vastausta.

Elämä on ihmisen parasta aikaa...

Neljä päivää joulun jälkeen yksi raskas keskustelu nosti mut taivaisiin. Olin tähän päivään asti kuolematon. 28 sekunttia tiputti mut. Tiputti ja iski päähän lujemmin kun mikään voi.

Mummuni soitti mulle kun olin tallilla.

"N: Moi, hei mä oon tallilla. Soitan sulle kun pääsen kotiin. Ok?
M: Eikun..... IsoMamma kuoli aaton aattona,
N: *Hiljaisuus*
M: Mamma nukkui mun viereen. Mutta.... soitellaan moi"

Rikkoi pienen ihmisen täysin palasiksi. Miten joku niinkin tärkeä voi olla pois?  Eniten sattui kuulla miten rikki mummu oli. Tärkein ihminen mun elämässä, ja niin hajalla.

"Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton."

Lupaan, kun saan ajatukset kasaan te saatte kunnon tekstiä.

Ikuisesti teidän Nerf  ~