keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

"Anna mun viedä...

... määränpää löytyy sieltä mis jaetaan rakkautta ja hyvää mieltä"

Jos olet masiskyrpä, angstilapsi tai muuten vaan elämäänkyllästynyt nyyhkyttäjä suosittelisin skippaamaan tämän yltiö positiivari tekstin.

Tuli tossa eilen huomattua että olen _TODELLA_ huono tilanteissa jossa pitäisi sanallisesti auttaa ihmistä joka on maassa tai masentunut tai vain surullinen. Osaan olla lähellä ja olla fyysisesti tukena, mutta kun pitäisi puhua ja lohduttaa olen ihan uuvatti. 

Mutta koska rakastan iloa ja hymyilyä, keksein hieman oudon ratkaisun tähän ongelmaan viime yönä. Koska hymy on todella tarttuvaa, yritän pitää itseni _AINA_ iloisena ja positiivisena.  Vaikka se kuulostaa mahdottomalta, typerältä ja siltä että olisin tekopirteä. Mut jos osaa elää "Oikein" niin joka päivästä löytää jotain hymyilemisen arvosta.

Ja miksi mä haluan olla ilonen ja positiivari?

"Hyvä vetää lisää hyvää puoleensa, Niin mä jaan sitä, et mä saan sitä"

Koska jos mä hymyilen ja olen iloinen, hyvällä tuurilla joku ihanuus hymyilee takaisin.

Ei mulla tänään muuta :DD

Kuunnelkaaha apinat tää biiisi ni ymmärrätte miun fiilikset
 Timi lexikon- Perhosefekti

Ja muistakkee hymyillä !

Ikuisesti teidän Nerffa :))) ~ 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti