Mul ei ollu mitää ideaa mitä kirjottaa, mut sit tuli radiost toi yks vanha biisi mitä popitettii iha fiiliksis joskus vaahtosammutimen kokosena. Nyt vanhempana tajuu näitäki sanoja.
Nyt ku oon itkusilmil kuunnellu tota biisii 2 tuntii putkeen, on hyvä aika kirjottaa tän päivän "aiheest" eli siit mikä mua vituttaa eniten seurustelus :D
Koska oikeesti mikään ei oo ärsyttävämpää ku se ku joku tulee kysymään mult " Oooks sää se sen mönkiä pojan muijja?" Mun tekis mieli ampuu kaikki ketä edes kysyy jotai tollast D:
Koska perkele, oon ihminen. En kenenkää omaisuutta .
Ja vaikka te nyt olisitte 60 vuotta yhdessä, ja olisitte symbioosis ettekä vois elää ila toisianne, TE ETTE SILTI OMISTA TOISIANNE. gaah .-.
Mun mielestä suhde on sairas ja väärin kun ihmisella ei enää ole nimeä, vaan hänet tunnetaan vain seurustelukumppaninsa kautta. Mitä kun tulee ero ? Lakkaako tämä ihminen olemasata ?
Kun ihminen kuitenkin on sama ihminen, oli sillä sitten joku vieressä tai ei.
Ja sit pakko lisätä tähä tällänen runon pätkä jonka yks mulla helvetin tärkee ihminen liitti mun korttiin jonka se anto ruusun kans. Alku peräsest tekijäst ei hajuakaa mut jokatapaukses:
"Tärkeää elämässä on nöyryys ja intohimo.
Mitä teetkin, tee takapuoli savuten.
Syöksy siihen suorin vartaloin kahdella kierteellä,
koska vain siten lunastat itsekunnioituksesi.
Jos kaadut, nouse ylös.
Pane heftaa polveen ja etene taas.
Jos kaasut aina vaan, ajettele, että
kukaan ei kaadu niin komeasti kuin minä,
niin suoraan mahalleen ja näköalapaikalle.
Sillä autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa
itsellee, koska heiltä ei tule hupia puuttumaan"
Okei joo olkaa hyvät tästä kipeenä väsätystä sekavasta pika tekstistä :DD
Ikuisesti teidän Nerffa ~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti